Elämän eväät, eli 5 tapaa, joilla kouluruokailu vaikuttaa yhteiskuntaan

Voiko kouluruokailulla olla vaikutuksia, jotka ulottuvat lautasen ulkopuolelle? Meillä Feelialla luodaan kuntien ja ammattikeittiöiden kanssa aterioita, jotka eivät vain tue oppilaiden hyvinvointia, vaan vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Lue, miten laadukas kouluruoka tekee elämästä sujuvampaa!

“Torilla tavataan”, tupataan huutaa aina, kun Suomi mainitaan maailmalla. Vaikka kansaa on monesti toreille kutsuttu, on olemassa yksi asia, joka ei ole vielä ryntäystä aiheuttanut (vaikka syytä olisi).

Miljoona lasta ja nuorta nauttii nimittäin, joka arkipäivä lautasiltaan jotain ainutlaatuista – kouluruokaa. Lakiin kirjattu oikeus maksuttomaan, täysipainoiseen ateriaan sekä ohjaukseen ruokailutilanteissa ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia asioita, joista meidän tulee olla ylpeitä.

Tämän kunniaksi listasimme viisi asiaa, jotka tekevät kouluruokailusta yhteiskunnan kannalta merkittävän palvelun.

Jos muuten olet kuntapäättäjä, kannattaa tämän artikkelin jälkeen tutustua juttuun, jossa kerromme, kuinka ulkoistettu kouluruokapalvelu vähentää kotikuntasi kuluja. 

1.   Rakennuspalikat kasvuun

Kouluruokailu on enemmän kuin vatsan täyttämistä – se on kasvun ja oppimisen rakennuspalikka. Kun lapsi tai nuori saa päivittäin aterian, joka sisältää sopivassa suhteessa ravintoaineita hiilihydraateista vitamiineihin, päähän tarttuu paremmin tietoa. Terveellinen ruoka antaa myös energiaa, jota oppilas tarvitsee paitsi koulupäivän aikana myös iltapäivän harrastuksissa.

Kokeneena ruokapalvelujen tuottajana tiedämme, että ruoka liikkuu GN-vuoasta lautaselle ja sieltä vatsaan panostamalla tasalaatuiseen makuun rakenteeseen ja lämpötilaan. Lisäksi kouluruoan menekkiä voidaan kasvattaa antamalla koululaisille mahdollisuus testata ruokia etukäteen. Jos haluat lukea lisää kouluruoasta, jossa ovat kohdillaan ravitsemussuositukset sekä hinta-laatusuhde, kannattaa tutustua tähän tekstiin! 

2.   Yhteinen ruokailuhetki on oiva opetustilanne

Marraskuussa 2024 julkaistut uudet ravitsemussuositukset ovat herättäneet keskustelua lihan minimoinnin näkökulmasta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt niiden korostama ruokarauhan merkitys.

Kouluruokailu tarjoaa tärkeän tilaisuuden harjoitella yhdessä syömisen taitoja. Rauhallinen ruokailuympäristö ja riittävä aika ateriointiin edistävät terveellisiä ruokailutottumuksia ja tukevat oppilaiden hyvinvointia.

Hyvän ruoan äärellä rentoudutaan ja turistaan kavereiden kanssa, mikä edistää niin oppilaan kuin koko luokan hyvinvointia. Monelle lapselle ja nuorelle yhdessä nautittu lounas voikin olla päivän ainoa jaettu ateriahetki.

3.   Ruokalistasuunnittelu on nähdyksi tulemista

Emme ole toistemme kopioita, ja siksi ruokapalveluiden on voitava joustaa. Ateriat on suunniteltava niin, että ne sopivat kaikille – myös niille, joilla on erityisruokavalio. Erityisesti allergioiden huomioiminen on turvallisuusteko, jolla varmistetaan, että jokainen oppilas voi nauttia terveellisistä ja maukkaista aterioista huolettomasti.

Eri ruokakulttuurien huomioiminen ruokalistassa edistää parhaimmillaan suvaitsevaisuutta ja kotoutumista. Erityisesti monikulttuurisissa kouluissa ruokailu yhdistää monella tavalla: yhdelle se tarjoaa tilaisuuden herkutella tutuilla mauilla, kun taas toiselle se on hetki tutustua erilaisiin ruokakulttuureihin.

4.   Kouluruokailu tukee opettajien työtä

Haukottelua, levotonta supinaa ja huutelua sekä vääntelyä pulpettien takana. Opettajan kauhu, lauma nälkäisiä oppilaita, on vallannut luokkahuoneen!

Tiedämme useiden tutkimusten pohjalta, että ravitsemuksella on vaikutusta aivojen hyvinvointiin ja sitä kautta oppimiseen. Hyvin ja monipuolisesti syöneet oppilaat jaksavat paremmin keskittyä opetukseen. Kun oppimisympäristö on rauhallisempi, opettajat voivat panostaa opettamiseen sen sijaan, että he joutuisivat toistuvasti puuttumaan keskittymisvaikeuksiin, levottomuuteen tai väsymyksestä johtuvaan härkäpäisyyteen.

Kouluruoka vaikuttaa myös koulun ulkopuolella. Kun koulussa tarjotaan laadukasta ja terveellistä ruokaa, voivat vanhemmat luottaa siihen, että lapset saavat päivittäin aterian, joka auttaa jaksamaan koulupäivän loppuun saakka.

5.   Vähemmän sairastelua nyt ja tulevaisuudessa

Ravitsevalla ja laadukkaalla kouluruoalla on laajempia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Terveellisiä elämäntapoja suosiva oppilas sairastaa harvemmin, mikä vähentää katkoksia opinnoissa, vanhempien poissaoloja töistä ja opettajien tarvetta sopeutua jatkuviin oppilaspoissaoloihin. Samalla kevenee terveydenhuollon kuormitus, kun lasten ja nuorten ravitsemukseen liittyvät ongelmat, kuten ylipaino ja väsymys, pienenevät.

Investoimalla lasten ja nuorten hyvinvointiin kouluruokailun kautta voidaan edistää onnellista lapsuutta ja tervettä tulevaisuutta: Hyvinvoivista koululaisista kasvaa aikuisia, jotka osaavat tehdä oikeita ravitsemuksellisia valintoja. Tämä ei ainoastaan paranna yksilön elämänlaatua, vaan vähentää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Elämän eväät arjen järkäleeltä

Kouluruoka on arjen kulmakivi – tai oikeastaan järkäle! Kun kouluruokailu suunnitellaan huolellisesti ruokailijan tarpeet edellä, vaikutukset ulottuvat pitkälle lautasen ulkopuolelle.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada eväät terveeseen ja menestyksekkääseen elämään.