Feelia on ensimmäisenä suomalaisena ravitsemuspalveluiden tuottajana koonnut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset omaan ruokaympyrään. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat pohjan syksyllä 2024 julkaistaville kansallisille ravitsemussuosituksille, joiden mukaan kaikkia suomalaisia kannustetaan syömään. Suositukset muodostavat pohjan terveydenhuollossa annettavalle ravitsemusneuvonnalle ja julkisten ruokapalveluiden ruokalistoille, mikä haastaa ruokapalvelutuottajat uudistamaan ruokatuotteitaan suositusten mukaisiksi.
“Ruokapalvelut ovat avainroolissa kansallisten ravitsemussuositusten jalkauttamisessa, sillä ne tavoittavat valtavan määrän ihmisiä ja pystyvät myös muokkaamaan ihmisten ruokavalintoja ja opettamaan uusia makuja”, sanoo ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Erkkola on mukana kansainvälisessä työryhmässä, joka on laatinut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Uudet suositukset sisältävät aikaisempia malleja laajemmin tieteellisiä suosituksia ruoasta, joka on niin terveydelle kuin ympäristöllekin hyödyllistä.
Pääsisältö kiteytyy kasvispainotteiseen ruokavalioon, lihankulutuksen vähentämiseen ja vastaavasti kestävästi pyydetyn kalan lisäämiseen lautasella.
Tulevaisuuden lautasmallia rakentamassa
Uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on kiteytetty tämän hetken kattavin tieteellinen näkemys siitä, millaista on terveyden ja maapallon kannalta hyvä ruoka. Suositusten laatimiseen on osallistunut yli neljän vuoden työn aikana satoja pohjoismaisia ja kansainvälisiä tutkijoita. Tämä luo erinomaisen pohjan kansallisille suosituksille, joita työstää parasta aikaa 12 hengen asiantuntijaryhmä. Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistaan Suomessa loka-marraskuussa 2024. Feelia Foodservice vastaa muutokseen luomalla uutta, ja tukemalla asiakkaitaan muutoksessa.
“Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset toimivat arvokkaana ohjurina meille, kun suunnittelemme ruokatuotteitamme ja kehitämme uusia reseptejä ja ruokalistoja yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Epävakaa maailmantilanne ja vastuullisuusvaatimukset näkyvät konkreettisesti asiakkaidemme toiminnassa ja meitä se motivoi auttamaan heitä arjessa entistä tehokkaammin”, kertoo Feelian toimitusjohtaja Jukka Ojala.
Kasvikuntapainotteinen ruokavalio uusissa ravitsemussuosituksissa
Uudet ravitsemussuositukset painottuvat kasvikunnan tuotteisiin, mutta kala, maitovalmisteet ja liha ovat edelleen mukana. Kasvikuntapainotteinen ruokavalio koostuu pääosin vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista, palkokasveista, perunasta, täysjyväviljasta sekä pähkinöistä ja siemenistä, mutta sisältää myös kalaa sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita.
Uusien suositusten pääpainon muodostavia vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötäväksi monipuolisesti, 500–800 grammaa päivässä tai enemmän. Palkokasvit eli herneet, pavut ja linssit sekä perunat näkyvät merkittävänä osana ruokavaliota. Täysjyväviljaa tulisi suositusten mukaan syödä vähintään 90 grammaa päivässä. Välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin varmistamiseksi kasviöljyjä kuten rypsiöljyä olisi hyvä nauttia vähintään 25 grammaa päivässä ja vastaavasti vähemmän voita ja trooppisia öljyjä, joihin lukeutuvat muun muassa kookosrasva ja palmuöljy. Lisäksi pähkinöitä ja siemeniä tulisi lautaselta löytyä 20–30 grammaa päivässä.
Kalaa ja lihaa maltilla
Kalaa olisi hyvä löytyä lautaselta noin 300-450 grammaa viikossa kestäviä kalakantoja suosien, mikä Suomessa tarkoittaa esimerkiksi kestävästi pyydettyä järvikalaa. Terveysnäkökulmasta suositellaan enintään 350 grammaa punaista lihaa viikossa – puhtaasti ympäristönäkökulmasta punaista lihaa tulisi syödä vielä huomattavasti tätä vähemmän. Lihavalmisteita tulisi ruokavalioon siis sisältyä niin vähän kuin mahdollista, eikä punaisen lihan vähentämisen tulisi johtaa siipikarjan lihan kulutuksen lisääntymiseen. Lisäksi ravitsemussuosituksiin kuuluu 3,5–5 desilitraa rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita päivässä.
“Pelkkä tieto ei muuta, ja suositus itsessään ei vielä muokkaa ihmisten ruokakäytäntöjä”, toteaa ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola. “Ihminen ei tee ruokavalintoja tyhjiössä, vaan fyysisen ja sosiaalisen ruokaympäristön vaikutuksen alaisena. Toivoisimme, että kaikki ruokaympäristön toimijat jalkauttaisivat yhdessä meidän kanssamme suosituksia omassa toiminnassaan.”
